SANKARIHAUTA
Kaks sanakriveljeä mullassa kalmiston.
Yli haudan tähtien soihdut syttyneet on.
Ja luminen koivu kunniavahtinaan,
korut kuuran niinkuin kyyneleet oksillaan.
Kaks sankariveljeä mullassa kalmiston.
Ja toinen kuiskaa: Veli, nyt joulu on.
Ja toinen siihen: ”Niin, sen muistinhan;
sitä, kuin sinä, vuoden kaiken vuotinhan.
Jo ko`issa on lämmennyt kyly kultainen.
Veli, muistatko tuoksun jouluolkien?
Jo varpuset varmaan vaativat lyhteitään.
Syö rouskii varsa kauroja hyvillään.
Sisäll`lämmin on, valot hankiin heijastuu.
Sano, oliko kauniimpaa kuin joulupuu?
Veli, kuuletko, kuuletko, -tanner kumisee.
Sen tiesinkin, ne jo tänne astelee:
isä, äiti ja siskot hautausmaalle saa.
Ja meille taas hyvää joulua toivottaa.
Jo kääntyi, kuulitko, veräjä naristen.
Ohi hautojen kulkevan nään jo rakkaitten.
Isä edellä käy- isä on jo harmaapää.
Kuin uni niin vuodet ohitse vierähtää.
Veli, äitivanhan on askeleet armaat nuo.
Käsin vapisevin kukat haudalle hän tuo.
Ja siskot hangille kynttilät sytyttää.
Ja hongikon holveissa varjot helähtää.
Nyt on suuri hiljaisuus. Soi äidin huokaus.
Kuin suuri siunaus tai kuin rukous.
Veli, iltaan väräjää virsi lempeä niin.
Sitä ennen lapsena jouluin laulettiin.
Koti kallis, kiitos rakkaudestas sun.
Hyvä nukkua taas on ensi jouluhun.
Pyhä yö on mailla hartaanhiljainen,
Korut kuuran kiiltää lailla kyynelten.
Yli haudan tähtien soihdut ylhät on.
Kaks sankariveljeä mullassa kalmiston.
- Lauri Pohjanpää-
Kiitos itsenäisyyspäivästä!
Kunnioittaen
Maaret
Kunnioittaen
Maaret
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti